maanantai 29. lokakuuta 2012

Lillukka!

Meillä on maailman ihanin koira, meillä on LILLUKKA!! Reinasta on kuoriutunut ihan lillukka....miksiköhän=) Luin tuossa minun ja Tian maili viestejä ajalta jolloin oltiin Reinaa meille siirtämässä ja naureskelin kun, Tia oli laittanut että olisi ihanaa jos reina saisi perheen missä se saisi ansaitsemaansa huomiota...NOH SITÄ ON PIISANNU! Tytöstä on tullut ihan pusuttaja ja rapsuja pitää tulla koko ajan ja kyljessä pitää kyhnätä ja kaikkea...ja se sopii meille. Sylissä Reinuski ei vielä,huom vielä, malta olla. Etutassut kyllä jo on sylissä.
Reinan ykkös paikka on nykyisin tuo sen oma sänky jossa se nukkuu pää tyynyllä kyljellään. Siis Reina nukkuu tuolla pikkuhuoneessa ihan oikeassa sängyssä mut siitä nyt jo tullu reinan huone ja reinan sänky. Siellä sit pitää käydä antamassa masurapsuja ainakun siitä ohi kävelee.

Reinan edistykset: Ruokailu sujuu jo ongelmitta tuolla pikkuhuoneessa. ilmeisesti se oli rauhallinen paikka syödä sillä sinne huoneeseen on vain 1 ovi! Ei tarvitse vahtia ja näin ollen se helpotti tilannetta.

Nyt on Mami lyönyt itsensä jo läpi reinalle. 4,5kk meni ennenkuin häntä heilu ku mami tuli tänne. MAMI SAA PUSEJA MYÖS!!! täähän on siis jo aivan suurta kiintymystä! Mami hoiti reinaa kun oltiin yö poissa ja hyvin oli viihtynyt mamin kanssa..eli oli omassa huoneessaan ensin, mutta sitten päikkäreitten jälkeen oli jo ilosesti tullu mamin kanssa sohvalle köllii. Käytiin myös vaihteexi mamilla kylässä ja siellä piti seurata mamia ja antaa sohvalla pusejakin.
Kalle on myös hyväksytty alustavasti ... voidaan olla sohvalla samaan aikaan ja kalle saa rapsia ja kallen käsiäkin voi nuolla vähän.
Tässä tyttö on Janin duunissa katsastamassa mikä sohva olis kotiin hyvä.
Omassa sängyssä voi myös tehdä joogavenytyksiä=)

Reina on ottanut myös tämän vahtiluonteen esiin. nyt haukahdetaan vieraille kun ne tulee ovesta sisälle, jopa pientä murinaakin osataan heittää tuolta sohvalta. Ensimmäin sellainen todella oikea vahtitilanne oli kun alkusyksystä oltiin autossa ja reina takapenkillä, niin kerjäläinen pisti kätensä etuikkunasta sisään minun puolelta. Reina räjähti takapenkiltä ja ampaisi sieltä ylös, en ehtinyt näkemään että yrittikö napata kädestä kiinni, sillä h...vetin nopeesti lähti kerjäläisen käsi auton ulkopuolelle! Minun mielestä toi meni niinkuin pitikin, sillä auto ja me ollaan hänen, eikä kenenkään tarvii laitella käsiään ikkunoista sisään.!!! HYVÄ TYTTÖ!

Jani ja Reina koulutuksessa...naksu palkkio...naksu palkkio...
Sohva...koko sohva minun....autuuus!!

REINAN VÄLIHUOMAUTUKSIA:
Jaaha taas tääll on näitä kuvia musta vaikka en pidä et muo kuvataan ku en tiedä...hmpf! Kiitos Tia että valikoit nää mulle perheeksi..nää on just niin helppoja ku sanoit. Ensinnäkin toi herkkupala asia alkaa toimimaan, ainut et siltä mamilta pitää hakee itte kävelemällä namipalat mut noi isi ja äiskä kyl kantaa kiltisti ihan kuonon eteen ne. Mut ne nyt muutenki tekee mitä sanon.
Alkaa pikkuhiljaa jo tuntee olonsa kotoisaksi täällä. Kivoja ihmisiä näillä on tutuissa, kaikki pitää musta ja haluu rapsua ja antaa namia, mut mä en ihan niin helppo kuitenkaa oo, tai no okei myönnetään vähän ujostuttaa vielä.
Oon kyl kovasti jo monessa asiassa huomannu, ettei tarvii pelätä eikä ujostella mut välillä aina iskee vielä sellanen pieni paniikki. Mä vaan lämpenen vähän hitaasti.
Kyllä mä oikeesti oon niin onnellinen hauva täällä, pidetään huolta ja saa rakkautta koko elämänsä kyllyydestä ja koskaan ei kukaan tee muuta ku rapsu, pusi tai muuten antavat hyvää huolta mulle.

Pesun jälkeinen kuivaus sessio janin sylissä tietenkin.

Paljonhan isoja ja pieniä asioita tässä on ehtinyt nyt tapahtua ja olen okeasti todella vilpittömästä pahoillani etten ole päivittänyt tätä blogia useammin. Pyritään parantamaan tapa!
Aloitettiin tytön kanssa sellainen Arkatassu kurssi joka sitten keskeytyi kun sain ruusun jalkaani. Ehkä on siinä mielessä hyväkin sillä tyttö edityy tuon rohkeutensa kanssa koko ajan ja on vaikeaa arvioida et mikä oikeesti on arkaa ja mikä vaan sitä et ollaan uudessa ympäristössä. Siellä koulutuksessa joka tapauksessa reina oli ihan loistava..eihän se siitä naksu äänestä välittänyt mitään ku istu jo valmiina edessä et "anna nami"..hahah fiksu tyttö tuo on. Palataan tuohon koulutus asiaan sitten vuodenvaihteen jälkeen.
mökki on ollut nyt remontissa niin sinnekkään ei olla päästy, mutta ollaan ahkerasti käyty koirapuistoissa ja viimeaikoina lenkillä tuolla maastossa.
Minä ja Reina " kirmaamassa" koirapuistossa...
jani ja reina leikkii koirapuistossa...mun mielestä tää on vähän erilaista ku meidänkirmaaminen...hmmm.

REINA KOMMENTOI: noh pakkohan janin kanssa on loikkia ja juosta ympäri koirapuistoa ku se eksyy aina noiten puitten taakse ja huuta muo..täytyyhän se löytää. Ja toi emäntä taas eksyy ihan ilman puitakin niin sen vierellä on paree olla ku ollaan kahdestaa...mitä ihmeellistä tossa nyt muka on. Täällä saa muuten sellasia sonnin suteja eli eestiksi pullipeeniksiä. ne haisee kuulemma pahalta mut eipä niit haistella tarvii ne voi ihan syödäkkin.

tässä neiti on elementissään...kuten näette pää tyynyllä kyljellään ja jani antaa masurapsuja=) aika hellyyttävää..
Lumi oli mukava asia. oli janin kanssa oikein loikkinut tuolla ulkona, joo siis jani oikeesti loikki lillukan kanssa, tietenki.

Tuohon tunnelmaan on taas hyvä lopettaa tämän iltainen päivitys. Reinalta hännän vispaukset ja meiltä terveiset kaikille=)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti